#: locale=fi
## Hotspot
### Tooltip
HotspotPanoramaOverlayArea_9A9880B8_BB33_7861_41E2_C0C267D0DE1B.toolTip = Alakertaan
HotspotPanoramaOverlayArea_460607C1_5C7C_0166_41C2_60E953E0C11E.toolTip = Annin ja Yrjön tarina
HotspotPanoramaOverlayArea_5F357C86_750D_F207_41D3_EDF0EBED6AC1.toolTip = Eläimet yöllä
HotspotPanoramaOverlayArea_56C37661_750A_3E3D_41DD_5D40F61062B0.toolTip = Historia
HotspotPanoramaOverlayArea_D67DC4D6_CB7F_EC94_41E4_126437BB1762.toolTip = Katso taivaalle
HotspotPanoramaOverlayArea_4760C78F_7506_1E05_4195_D023556336F0.toolTip = Koneisto
HotspotPanoramaOverlayArea_54BA510F_750A_1205_41CB_BD79119D3B06.toolTip = Laitumet
HotspotPanoramaOverlayArea_5321D0C2_750A_127F_41B8_FE72A3ED261E.toolTip = Mylly yöllä
HotspotPanoramaOverlayArea_64BC139C_71BA_6EAF_41DA_F08EC94997C0.toolTip = Otava
HotspotPanoramaOverlayArea_7FFC5928_4C08_34BF_41C2_60391B8559C2.toolTip = Otava
HotspotPanoramaOverlayArea_5C5CB13F_750A_1205_41D1_7CD7AEEBBB0D.toolTip = Pimeys
HotspotPanoramaOverlayArea_46356865_57F1_971A_41BC_D13898EC4993.toolTip = Runokirja
HotspotPanoramaOverlayArea_522068C4_750A_127B_41D4_DBE56D954999.toolTip = Sisälle
HotspotPanoramaOverlayArea_51EEE544_750A_F27B_41D8_AF053C4EDF4D.toolTip = Sisälle
HotspotPanoramaOverlayArea_45F5A261_753A_363D_41B9_66C187B4CD15.toolTip = Sähköistys
HotspotPanoramaOverlayArea_520C1720_750A_7E3B_41D0_D2285207C4F9.toolTip = Tarinat
HotspotPanoramaOverlayArea_5369ECD8_7506_F20B_41D5_6F741B3E4257.toolTip = Tässä päivässä
HotspotPanoramaOverlayArea_5F2B605F_750A_1205_41C6_238F5E42CE3C.toolTip = Ulos
HotspotPanoramaOverlayArea_5B04AF65_7506_0E05_41D3_31710FD3772B.toolTip = Ulos
HotspotPanoramaOverlayArea_573DCF5C_7506_0E0A_41B7_EE5BE675FE0A.toolTip = Venejoki
HotspotPanoramaOverlayArea_45ED6FFF_753E_0E05_41C3_0F514221B221.toolTip = Viljanjauhatus
HotspotPanoramaOverlayArea_A7D443EE_BB37_FFE1_41A1_7EDD347F1786.toolTip = Yläkertaan
## Media
### Audio
audiores_82BE7DFE_AEBE_1F7B_41DE_544AE1E32F5F.mp3Url = media/audio_84142086_AEB2_058B_41E5_62C44AB21C68_fi.mp3
audiores_824065AD_AEBE_0F99_41A5_4AC8C651D23B.mp3Url = media/audio_85320681_AEB2_0D89_41E0_F11335792EA2_fi.mp3
audiores_8ED2437E_AE5E_0B7A_4172_3CB636AE8A74.mp3Url = media/audio_8C222344_AE52_048F_41D0_4824117E8995_fi.mp3
audiores_8ED2437E_AE5E_0B7A_4172_3CB636AE8A74.mp3Url = media/audio_8C222344_AE52_048F_41D0_4824117E8995_fi.mp3
audiores_8EFCB4F2_AEAE_0D8A_41AE_895963882435.mp3Url = media/audio_8E68256B_AEB6_0C9A_41DF_006EB2F23BA7_fi.mp3
audiores_8ECA64C4_AEAE_0D8E_41E4_2D2745DFE58E.mp3Url = media/audio_8EE904DC_AEB6_0DBE_41D7_642BC631ACCF_fi.mp3
audiores_A3C229CB_BB82_E551_41D5_070272D4D217.mp3Url = media/audio_A3568CDF_BB81_2371_41C9_E2619809D679_fi.mp3
audiores_A237C226_BB83_66D3_41B0_0ED923EEAA5B.mp3Url = media/audio_A37EDC35_BB82_E331_41E4_3A582BAC2A84_fi.mp3
audiores_8E5A5B21_AEB2_0489_41C7_424B6C360164.mp3Url = media/audio_B107CCA8_AEB6_1D87_41E5_6617B5E11E8A_fi.mp3
audiores_8E5A5B21_AEB2_0489_41C7_424B6C360164.mp3Url = media/audio_B107CCA8_AEB6_1D87_41E5_6617B5E11E8A_fi.mp3
audiores_B125118D_AEAE_079E_41D2_44E52B8A45C1.mp3Url = media/audio_B12A0240_AEB2_0487_41D8_78A64B480C53_fi.mp3
audiores_B125118D_AEAE_079E_41D2_44E52B8A45C1.mp3Url = media/audio_B12A0240_AEB2_0487_41D8_78A64B480C53_fi.mp3
audiores_D75CA5FF_B652_0A9C_41D6_BEEBBA2180EF.mp3Url = media/audio_ED6D0D40_B652_1BE3_41D7_3F513BA0ED1C_fi.mp3
### Audio Subtitles
### Image
imlevel_DDC1DEB9_C924_3FD2_41D2_334B7948023C.url = media/popup_A335A00F_BB81_22D1_41C7_C1E8BC95BB9A_fi_0_0.png
imlevel_DDC22EBA_C924_3FD6_41E5_4FD1E314D6A3.url = media/popup_A335A00F_BB81_22D1_41C7_C1E8BC95BB9A_fi_0_1.png
imlevel_D46DD6DD_CB6C_6C94_41E7_72CB46FE3CDF.url = media/zoomImage_DF414470_C3F3_752F_41D8_EEE5560BDE32_fi_0_0.jpg
imlevel_D46DE6DD_CB6C_6C94_41D7_B81F70CAA57E.url = media/zoomImage_DF414470_C3F3_752F_41D8_EEE5560BDE32_fi_0_1.jpg
imlevel_D46D86DD_CB6C_6C94_419E_CEC8C6AEB4D2.url = media/zoomImage_DF414470_C3F3_752F_41D8_EEE5560BDE32_fi_0_2.jpg
imlevel_D46E56E9_CB6C_6CBC_41E7_327FDECAD82E.url = media/zoomImage_E239B72B_C3D3_7303_41D8_98F66C466B9B_fi_0_0.jpg
imlevel_D46E76E9_CB6C_6CBC_41CD_B8E8FFB269A3.url = media/zoomImage_E239B72B_C3D3_7303_41D8_98F66C466B9B_fi_0_1.jpg
imlevel_D46E16E9_CB6C_6CBC_41C3_02BAF43B8615.url = media/zoomImage_E239B72B_C3D3_7303_41D8_98F66C466B9B_fi_0_2.jpg
### Popup Image
### Title
album_44072C1F_5C6C_071A_41D5_32682AA04BA5_0.label = 20230530_155744-venejoen-mylly
album_44072C1F_5C6C_071A_41D5_32682AA04BA5.label = Annin ja Yrjön tarina
album_E0B76101_C530_9874_41DD_9C9A38334BDD.label = Eläimet yöllä
album_D3867320_C3D1_1328_41E3_DEE8E455891B.label = HANKELOGOT
album_D3867320_C3D1_1328_41E3_DEE8E455891B_0.label = HANKELOGOT
album_4C7BAEB3_5C7A_1BE7_41CE_27471CC3995B.label = Historia
album_598AA2EE_4C08_3455_41B5_95215A03856E.label = Koneisto
album_86F41436_AE72_0C8A_41D4_AEEE24A568F1_0.label = Kosminen karhu
album_59EA47A7_4C08_5CDB_41D1_06DEA31E51F2.label = Laitumet
album_74BA51D1_5CE4_0166_41D0_806B726791E3_1.label = Luulöytö
panorama_589F15AC_574E_2326_41C5_7AC4A7E3508F.label = Mylly ulkoa päivällä
panorama_78231467_4C78_5CB1_41D1_73187D75A973.label = Mylly ulkoa yöllä
album_584135D9_4C08_5C62_41A4_6B9558F67AFB.label = Mylly yöllä
panorama_5A58DE8D_574A_E1E6_41D4_40A93EAB1600.label = Myllyn alakerta
panorama_B058A3AC_BABC_F460_41E4_84E60699FB9F.label = Myllyn yläkerta
album_86F41436_AE72_0C8A_41D4_AEEE24A568F1.label = Otava
album_58A83DBE_4C18_4C1B_41A7_F9E1F33C5B99.label = Pimeys
album_DA2641E8_C551_9BB3_41E0_932B31AF0EF6.label = Pimeät tarinat
album_424A8CCB_5CA4_077B_41D6_F517A85D1B1E.label = Runokirja
album_ED5187EB_CAD1_879C_41BF_8A74039B5703.label = Sähköistys
album_74BA51D1_5CE4_0166_41D0_806B726791E3.label = Test album
album_5A17F746_4C08_3C62_41B4_BF6F5B14F2C4.label = Tässä päivässä
album_584135D9_4C08_5C62_41A4_6B9558F67AFB_0.label = Venejoen-Piilo_talvikuvat-59
album_59BCAD74_4C08_4C3B_41C7_E946D24BF489.label = Venejoki
album_5846CAF5_4C08_7432_41C7_B0D58EC6752C.label = Viljanjauhatus
photo_EFB668A4_CAF3_8928_41D4_D2E0CDB2E040.label = alakerta, annin ja yrjön tarina
photo_EFB668A4_CAF3_8928_41D4_D2E0CDB2E040.label = alakerta, annin ja yrjön tarina
album_44072C1F_5C6C_071A_41D5_32682AA04BA5_1.label = anni-holopainen-1944_rajattu
album_424A8CCB_5CA4_077B_41D6_F517A85D1B1E_0.label = anni-holopainen-runo-miettiva-08121918
album_E0B76101_C530_9874_41DD_9C9A38334BDD_1.label = eläimet yöllä
album_E0B76101_C530_9874_41DD_9C9A38334BDD_2.label = eläimet yöllä (1) crop
album_E0B76101_C530_9874_41DD_9C9A38334BDD_0.label = eläimet yöllä (2)
photo_EF252F27_CAD1_88E3_41B0_CA6B7869CF06.label = eläkerta viljanjauhatus
photo_EF252F27_CAD1_88E3_41B0_CA6B7869CF06.label = eläkerta viljanjauhatus
album_74BA51D1_5CE4_0166_41D0_806B726791E3_0.label = esko-holopainen-2-vuotta-venejoki
photo_C91120EB_C702_AC1E_41D1_043150D76AE6.label = esko-holopainen-2-vuotta-venejoki
photo_C91120EB_C702_AC1E_41D1_043150D76AE6.label = esko-holopainen-2-vuotta-venejoki
album_5846CAF5_4C08_7432_41C7_B0D58EC6752C_0.label = jauhatuslupa-holopainen-anni
photo_FB40E909_CAF1_88E1_41D6_A076EE9F656C.label = mylly päivällä historia
photo_FB40E909_CAF1_88E1_41D6_A076EE9F656C.label = mylly päivällä historia
photo_E10552F9_C570_B995_41BC_71E3CEFAB1ED.label = mylly päivällä laitumet (1)
photo_E10552F9_C570_B995_41BC_71E3CEFAB1ED.label = mylly päivällä laitumet (1)
photo_D416BE4F_C570_888D_41D7_803997F00E2D.label = mylly päivällä laitumet (2)
photo_D416BE4F_C570_888D_41D7_803997F00E2D.label = mylly päivällä laitumet (2)
photo_D414F388_C570_9873_4198_DA4082F3B9D5.label = mylly päivällä laitumet crop
photo_D414F388_C570_9873_4198_DA4082F3B9D5.label = mylly päivällä laitumet crop
photo_D40599AF_C551_8B8C_41E5_D25F072E0A80.label = mylly päivällä venejoki
photo_D40599AF_C551_8B8C_41E5_D25F072E0A80.label = mylly päivällä venejoki
photo_D5513648_C551_98F3_41CE_863177F9C722.label = mylly päivällä venejoki (1) crop
photo_D5513648_C551_98F3_41CE_863177F9C722.label = mylly päivällä venejoki (1) crop
photo_E28D1D73_C530_8895_41BD_18A898D9F684.label = mylly yöllä
photo_E28D1D73_C530_8895_41BD_18A898D9F684.label = mylly yöllä
album_59EA47A7_4C08_5CDB_41D1_06DEA31E51F2_0.label = mylly-lammas-1
album_59EA47A7_4C08_5CDB_41D1_06DEA31E51F2_1.label = mylly-lammas-2
album_59EA47A7_4C08_5CDB_41D1_06DEA31E51F2_2.label = mylly-lammas-3
album_598AA2EE_4C08_3455_41B5_95215A03856E_0.label = mylly-skannattu-6
photo_C93939CA_C706_9C01_41C8_E26245A9F677.label = mylly-skannattu-7
photo_C93939CA_C706_9C01_41C8_E26245A9F677.label = mylly-skannattu-7
album_598AA2EE_4C08_3455_41B5_95215A03856E_1.label = mylly-skannattu-8
photo_D685ECDA_C530_8997_41D7_1CFC6290100E.label = tässä päivässä (1) kollaasi
photo_D685ECDA_C530_8997_41D7_1CFC6290100E.label = tässä päivässä (1) kollaasi
photo_D37C2140_C530_B8F4_4162_A45C65AA2DA0.label = tässä päivässä kollaasi
photo_D37C2140_C530_B8F4_4162_A45C65AA2DA0.label = tässä päivässä kollaasi
album_74BA51D1_5CE4_0166_41D0_806B726791E3_2.label = venejoen-mylly-ilmakuva-21657
photo_41FA1B7A_5CEE_F966_41B1_7FA9ECAA1043.label = venejoen-mylly-ilmakuva-21657_rajattu
photo_41FA1B7A_5CEE_F966_41B1_7FA9ECAA1043.label = venejoen-mylly-ilmakuva-21657_rajattu
album_59BCAD74_4C08_4C3B_41C7_E946D24BF489_0.label = venejoenmylly-lions-silta-01
album_59BCAD74_4C08_4C3B_41C7_E946D24BF489_1.label = venejoenmylly-lions-silta-02
photo_B84F19C1_AEB6_0786_41E4_B367EFAF1B10.label = venejoenmylly-markkinat2024-kollaasi
photo_B84F19C1_AEB6_0786_41E4_B367EFAF1B10.label = venejoenmylly-markkinat2024-kollaasi
album_58A83DBE_4C18_4C1B_41A7_F9E1F33C5B99_0.label = venejoenmylly-revontulet-01
album_58A83DBE_4C18_4C1B_41A7_F9E1F33C5B99_1.label = venejoenmylly-revontulet-02
album_ED5187EB_CAD1_879C_41BF_8A74039B5703_0.label = yläkerta sähköistys
photo_EBB79305_CAD1_B8A7_41E1_3BB25A966526.label = yläkerta viljanjauhatus
photo_EBB79305_CAD1_B8A7_41E1_3BB25A966526.label = yläkerta viljanjauhatus
photo_EBB68740_CAD1_989D_41DD_58406861CEDB.label = yläkerta viljanjauhatus (1)
photo_EBB68740_CAD1_989D_41DD_58406861CEDB.label = yläkerta viljanjauhatus (1)
album_44072C1F_5C6C_071A_41D5_32682AA04BA5_2.label = yrjo-holopainen_rajattu
album_DA2641E8_C551_9BB3_41E0_932B31AF0EF6_0.label = yö-tarinaan jossa Lyyti puhuu
## Skin
### Button
Button_7B3EFDC3_75F8_51B1_4186_A59CBDDDDB9E_mobile.label = Alakerta
Button_7B3EFDC3_75F8_51B1_4186_A59CBDDDDB9E.label = Alakerta
Button_51B8C645_7608_32B0_41A3_2C79EF5A1CF0.label = Anni ja Yrjö
Button_51B8C645_7608_32B0_41A3_2C79EF5A1CF0_mobile.label = Anni ja Yrjö
Button_5104AD32_760B_F6D0_41DA_096BE2211054.label = Eläimet yöllä
Button_5104AD32_760B_F6D0_41DA_096BE2211054_mobile.label = Eläimet yöllä
Button_E24EC48A_C3D1_350F_41DA_AD5B30D5AF4B_mobile.label = Hanke
Button_CCFC5FDF_C3D1_331A_41D3_D4C117465BB7.label = Hanke
Button_AD1112E5_BADD_15E0_41D6_415EAA44EC28.label = Historia
Button_AD1112E5_BADD_15E0_41D6_415EAA44EC28_mobile.label = Historia
Button_5168B052_7608_4F53_41B9_0CB1D5E9D26C_mobile.label = Koneisto
Button_5168B052_7608_4F53_41B9_0CB1D5E9D26C.label = Koneisto
Button_AD1122E5_BADD_15E0_41D2_27FC53C91E03_mobile.label = Laitumet
Button_AD1122E5_BADD_15E0_41D2_27FC53C91E03.label = Laitumet
Button_AD1002E3_BADD_15E0_41C1_1C3EE54BCCF3_mobile.label = Mylly päivällä
Button_AD1002E3_BADD_15E0_41C1_1C3EE54BCCF3.label = Mylly päivällä
Button_7B90F073_75F8_4F50_4193_186B5D9D71E0_mobile.label = Mylly yöllä
Button_519A24FE_760B_F750_41D2_DE2A2F394C67.label = Mylly yöllä
Button_519A24FE_760B_F750_41D2_DE2A2F394C67_mobile.label = Mylly yöllä
Button_7B90F073_75F8_4F50_4193_186B5D9D71E0.label = Mylly yöllä
Button_A192A8AC_8008_7180_41C0_957B0FCF08EB_mobile.label = Otava
Button_A192A8AC_8008_7180_41C0_957B0FCF08EB.label = Otava
Button_5171E58D_760B_D1B0_41D8_C0E475FDD683.label = Pimeys
Button_5171E58D_760B_D1B0_41D8_C0E475FDD683_mobile.label = Pimeys
Button_5119B382_7608_51B0_41A5_B5FDF874B1D5_mobile.label = Runokirja
Button_5119B382_7608_51B0_41A5_B5FDF874B1D5.label = Runokirja
Button_51A3083C_7608_7ED7_41D7_82DD0FC0726F_mobile.label = Sähköistys
Button_51A3083C_7608_7ED7_41D7_82DD0FC0726F.label = Sähköistys
Button_AD11E2E5_BADD_15E0_41CF_AEBD2D5DB902_mobile.label = Takaisin
Button_5EED6EFE_7608_7350_41DB_7322E0322276.label = Takaisin
Button_5F8B806A_7608_4F70_4182_3C93982C99FD.label = Takaisin
Button_5F8B806A_7608_4F70_4182_3C93982C99FD_mobile.label = Takaisin
Button_5EED6EFE_7608_7350_41DB_7322E0322276_mobile.label = Takaisin
Button_51E5A01A_7609_CED3_41D6_E16794B7A876_mobile.label = Takaisin
Button_51E5A01A_7609_CED3_41D6_E16794B7A876.label = Takaisin
Button_AD11E2E5_BADD_15E0_41CF_AEBD2D5DB902.label = Takaisin
Button_511F887D_760B_DF50_4178_00E1F3897E7C_mobile.label = Tarinat
Button_511F887D_760B_DF50_4178_00E1F3897E7C.label = Tarinat
Button_6FD93541_7607_D6B0_41D9_EFC55E646FD4_mobile.label = Tässä päivässä
Button_6FD93541_7607_D6B0_41D9_EFC55E646FD4.label = Tässä päivässä
Button_AD1132E5_BADD_15E0_41DD_FDB45456A296_mobile.label = Venejoki
Button_AD1132E5_BADD_15E0_41DD_FDB45456A296.label = Venejoki
Button_5153FF13_7608_72D1_41A7_690DE99E0A81_mobile.label = Viljanjauhatus
Button_5153FF13_7608_72D1_41A7_690DE99E0A81.label = Viljanjauhatus
Button_AD1042E3_BADD_15E0_41D2_92CB87904F9E.label = Yläkerta
Button_AD1042E3_BADD_15E0_41D2_92CB87904F9E_mobile.label = Yläkerta
### Image
Image_442019BD_5C6E_79E2_41B2_ECF6CDFDA5AB.url = skin/Image_442019BD_5C6E_79E2_41B2_ECF6CDFDA5AB_fi.jpg
Image_442019BD_5C6E_79E2_41B2_ECF6CDFDA5AB_mobile.url = skin/Image_442019BD_5C6E_79E2_41B2_ECF6CDFDA5AB_mobile_fi.jpg
Image_64697081_74FE_2D73_41D4_FF9619868A9C.url = skin/Image_64697081_74FE_2D73_41D4_FF9619868A9C_fi.png
Image_64697081_74FE_2D73_41D4_FF9619868A9C_mobile.url = skin/Image_64697081_74FE_2D73_41D4_FF9619868A9C_mobile_fi.png
Image_AD1032E3_BADD_15E0_41B6_345443D8DCFB.url = skin/Image_AD1032E3_BADD_15E0_41B6_345443D8DCFB_fi.png
Image_AD1032E3_BADD_15E0_41B6_345443D8DCFB_mobile.url = skin/Image_AD1032E3_BADD_15E0_41B6_345443D8DCFB_mobile_fi.png
Image_B721492E_BACB_1461_41DB_81B3A728B4C8.url = skin/Image_B721492E_BACB_1461_41DB_81B3A728B4C8_fi.png
Image_B721492E_BACB_1461_41DB_81B3A728B4C8_mobile.url = skin/Image_B721492E_BACB_1461_41DB_81B3A728B4C8_mobile_fi.png
Image_B721692E_BACB_1461_41D5_00CFB72719AB_mobile.url = skin/Image_B721692E_BACB_1461_41D5_00CFB72719AB_mobile_fi.png
Image_B721792E_BACB_1461_41DF_050DBD5E1F94_mobile.url = skin/Image_B721792E_BACB_1461_41DF_050DBD5E1F94_mobile_fi.png
Image_B721892D_BACB_1463_41D1_99EB84950036.url = skin/Image_B721892D_BACB_1463_41D1_99EB84950036_fi.png
Image_B721892D_BACB_1463_41D1_99EB84950036_mobile.url = skin/Image_B721892D_BACB_1463_41D1_99EB84950036_mobile_fi.png
Image_D6860E80_C4B9_982A_41E7_7650C9368848.url = skin/Image_D6860E80_C4B9_982A_41E7_7650C9368848_fi.png
Image_D6992E88_C4B9_983A_41E4_F4C0ECED29A0.url = skin/Image_D6992E88_C4B9_983A_41E4_F4C0ECED29A0_fi.png
### Label
Label_B72F692F_BACB_147F_41C9_56C5B0B5DD92.text = Karjalantie/Kalliokatu
Label_B72F692F_BACB_147F_41C9_56C5B0B5DD92_mobile.text = Karjalantie/Kalliokatu
Label_B720292F_BACB_147F_41C5_7F19FA91C133_mobile.text = Karjalantie/Kevätniementie
Label_B720292F_BACB_147F_41C5_7F19FA91C133.text = Karjalantie/Kevätniementie
Label_B72F292F_BACB_147F_41C6_46611989DC5A.text = Karjalantie/Koulukatu
Label_B72F292F_BACB_147F_41C6_46611989DC5A_mobile.text = Karjalantie/Koulukatu
Label_B72F392F_BACB_147F_41E4_5256828475B5_mobile.text = Lieksan keskusta
Label_B72F392F_BACB_147F_41E4_5256828475B5.text = Lieksan keskusta
Label_B72F792F_BACB_147F_41D4_F768278704C7.text = Pielisentie/Kainuuntie
Label_B72F792F_BACB_147F_41D4_F768278704C7_mobile.text = Pielisentie/Kainuuntie
Label_B720392F_BACB_147F_41D3_B8E61E9D3BD8_mobile.text = Pielisentie/Moisionkatu
Label_B720392F_BACB_147F_41D3_B8E61E9D3BD8.text = Pielisentie/Moisionkatu
Label_B720192F_BACB_147F_41D2_057408A66C64.text = Vieki
Label_B720192F_BACB_147F_41D2_057408A66C64_mobile.text = Vieki
### Multiline Text
HTMLText_479D91AC_5CAE_09E1_41D5_FEBD1C192F42_mobile.html = Kirkas vesistö, kuten Venejoki, on ekosysteemi, jonka ominaispiirteet heijastavat veden puhtautta ja luonnollista tasapainoa. Venejoki on pitkä joki, joka laskee Höytiäiseen ja toimii ekosysteeminä monimuotoiselle elämälle, kuten erittäin uhanalaiselle purotaimenen luonnonkannalle.
Purotaimen tarvitsee kirkasta ja happipitoista vettä, mutta sen elinympäristöjä ovat heikentäneet perkaus, ojitukset, vesirakentaminen sekä metsätalouden ja maatalouden aiheuttama liettyminen.
Venejoella on kuitenkin toteutettu useita kunnostustoimia, kuten nousuesteiden purkamista, ohitusuomien rakentamista ja väylän loiventamista, parantaen purotaimenen elinolosuhteita asiantuntijoiden tuella. Viimeisimpänä on toteutettu myllyn padon purkaminen ja uoman muokkaus taimenelle soveltuvammaksi.
Myllyllä jauhettiin viljaa pääosin talvikuukausina, jolloin vesi joessa oli korkeammalla ja tilan muut työt hiljenivät. Kauimmaiset lähtivät myllymatkalle reellä jopa Höytiäisen toiselta puolen Kinahmosta asti. Mylly toimi myös Suomen valtion tullimyllynä, jolloin osa viljasta otettiin erilleen valtion viljamakasiineihin ja pula-aikoihin varautumiseen.
Jauhatusta varten viljasäkit oli purettava reestä ja hinattava myllyn ylisille. Jauhatusmääristä pidettiin tarkkaa kirjaa ja siihen oli oltava myös lääniltä jauhatuslupa. Eri viljalajikkeet kaadettiin puisiin siiloihin, joista ne valuivat hiljalleen myllynkivien väliin jauhautumaan. Säkit pakattiin ja punnittiin alakerrassa tarkistetuilla vaaoilla.
Pienissäkin punnuksissa on yhä näkyvillä sulatettua lyijyä, jolla on tarkennettu painon todenmukaisuutta. Samasta tarkasta mittaustyöstä kertoo viljavakkojen tilavuuksien tarkistusmerkinnät.
Myllylän tilalla, kuten ympärillä kaikilla muillakin tiloilla, viljeltiin edellisen vuosisadan alkupuolella. Viljaa tarvittiin sekä ihmisten että eläinten ravinnoksi. Myllyllä jauhettiin viljaa pääosin talvikuukausina, jolloin joessa oli vesi korkeammalla. Kauimmaiset lähtivät myllymatkalle reellä jopa Höytiäisen toiselta puolen Kinahmosta asti. Mylly toimi myös Suomen valtion tullimyllynä, jolloin osa viljasta otettiin erilleen valtion viljamakasiineihin ja pula-aikoihin varautumiseen.
Maanviljelys ja laidunnus ylläpitivät maalaismaiseman lisäksi perinnebiotooppeja, joita nykyään on enää vähän. Perinteinen laidunnus ei ainoastaan avannut maisemaa, vaan sillä oli myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Nämä uhanalaiset elinympäristöt, kuten niityt ja hakamaat, tarjoavat elinpaikan monille harvinaisille kasvi- ja hyönteislajeille. Ilman hoitoa ne kasvavat umpeen ja katoavat. Laidunnuksen ja ennallistamisen avulla voidaan säilyttää arvokasta, katoavaa maalaismaisemaa, joka on osa kulttuurihistoriaamme ja luonnon monimuotoisuutta.
Myllyn entisellä isännällä Timolla oli tapana ruokkia alueella pesiviä valtavia korppeja. Kuulimme aina kesämökille Kuohuun saakka, kun Timo lähti koiransa kanssa lenkille. Korppiystävänsä raakkuivat ruokaa jota Timo viskeli metsäpolulle. Osasimme korppien merkistä laittaa kahvit tippumaan Timollekin.
Timon kohtaloksi koitui raskas sairaus, minkä saattohoidonkin aikana korpit yhä huutelivat Venejoen polulla. Timon kuolinpäivänä tuli yllättäen täydellisen hiljaista. Palasimme myllylle hakemaan Timon punaista myssyä arkkuun laitettavaksi, kun yllättäen huomasimme yhden suuren korpin tarkkailevan Myllylän pihassa touhuamme. Halusimme ajatella, että entiset myllärit kuoltuaan muuttuvat korpeiksi vartioiden ikuisesti entisiä maitaan ja myllyn elämää.
Tänäkin päivänä Venejoella liitelee suuria korppeja seuraten ihmisten touhuja, jatkaen hiljaista vartiointiaan.
Myllyn jäämistöstä löytyi runsaasti Annin elämään liittyviä esineitä ja muistoja: kirjoituksia, käsilaukkuja sekä käsityöläisyyteen viittaavia aarteita. Yksi löydöistä oli muistikirja täynnä käsin kirjoitettuja runoja.
Anni oli aikansa sivistynyt nainen, kirjoitustaitoinen ja koulutettu, jonka runot ulottuvat hänen teinivuosistaan aina myöhempään elämään.
Näissä runoissa heijastuvat uskon, sodan ja rakkauden tuskalliset muistot, mutta ne paljastavat myös voimakkaana pidetyn hahmon herkän ja inhimillisen puolen.
Nykyisten Myllylän Holopaisten esi-isä Juho Holopainen osti vuonna 1892 myllyt molemmille pojilleen. Venejoen mylly päätyi pojalleen Yrjö Holopaiselle (1893–1938), joka saapui isännäksi myllylle samalta kylältä löytyneen puolisonsa Annin kanssa (1897–1980).
Perheeseen syntyi lähivuosina 5 lasta. Anni jäi leskeksi jo vuonna 1938 puolisonsa Yrjön menehdyttyä syöpään. Noihin vuosiin tiivistyi nälkää, sotaa, evakkomatkoja sekä myllyn elinkeinoelämän muutoksia teollistuvassa Suomessa.
Anni pyöritti tilaa, myllyä, pyhäkoulua ja vaikutti monessa. Hän menehtyi iäkkäänä vuonna 1980 jääden monien sukupolvien muistoihin topakkana ja samalla hellänä hahmona.
Pimeys Myllylän ympäristössä on olennainen osa paikan vetovoimaa ja elämyksellisyyttä. Myllyn miljöössä pimeys ei ole pelkästään valon puutetta, vaan se korostaa rauhoittumisen ja hiljaisuuden merkitystä. Yötaivaan alla linnunradan kirkkaus luo mieleenpainuvan ja lähes mystisen tunnelman, joka on kaukana arjen kiireistä ja valosaasteesta.
Kokemus Myllylän pimeydestä voi olla erityinen siksi, että se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden irtautua modernin elämän hälinästä ja keskittyä hetkeen. Pimeyden keskellä luonnon äänet, kuten veden solina tai metsän humina, korostuvat ja luovat kokonaisvaltaisen rauhoittumisen tilan.
Pimeys voi olla myös osa kokemusta illanvietossa Myllyllä, esimerkiksi tähtitaivaan katseluretken, iltarituaalien tai rauhoittumisen muodossa.
Tullimyllyt olivat keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka merkittävä osa Suomen maatalous- ja verotusrakennetta.
Näissä myllyissä viljan jauhatus ei ollut täysin ilmaista: myllärille maksettiin jauhatuspalkkio, jota kutsuttiin "tulliksi". Tämä maksu oli yleensä osa jauhettavasta viljasta, esimerkiksi kymmenesosa jyvistä.
Tullimyllyjä oli yleisesti eri puolilla Suomea. Ne olivat paitsi viljan jauhatuspaikkoja myös yhteisöllisiä solmukohtia, joissa vaihdettiin tietoa ja tavattiin muita alueen asukkaita.
Venejoen myllyn tullivuosista ja toiminnan valvonnasta kertovat yhä viljavakkojen leimat.
Vanhoihin rakennuksiin ja muun muassa myllyihin liittyy usein jännittäviä tarinoita, joissa sekoittuvat historia ja kansanperinne. Venejoen myllyn historiaan mahtuu monia muistoja sota-ajoilta, onnettomuuksista, kyläläisten elämästä sekä korppien huuteluista – jopa maastosta löytyneistä pääkalloista. Yöllinen myllynkivien jyske, yötä päivää palaneet kylän ensimmäiset sähkövalot, veden kohina ja hämärässä liikkuvat varjot ovat ruokkineet mielikuvitusta sukupolvien ajan, synnyttäen tarinoita, jotka tuntuvat yhä elävän.
Voit kuunnella yhden oudon tarinan Lyyti Piiroisen kertomana yllä olevista painikkeista.
”Kyllä ne huastoi niitä, pelkurin saavattin minusta. Ne huasto ihan yönseuvut, jos oli setähin. Se kun kävi aina, yksityinen mies, niin huasto niitä pelkopaikkojaan. Pelotti sitten. Vaikkei mittään oo ollu, en oo mittään kummitusta nähny. Valehtelevat jos on nähny. En oo nähnyt. Niin, huastoivat kaikki noista ruumiista ja kaikista, että ne liikkuu, ja eihän ne liiku mitä! Kuollu ei liiku. Ja sano vielä ihan jotta on hän kuullu ja nähny. Ei oo nähty kukkaan mittään. Minä en usko sitä nyt. Penskana uskoinhan minä, se pelotti ja se Olli Kettusen Mari kun kuoli kuusen alle, niin voi hyvä ihme miten minnuu pelotti! En tohtinut hämärissä mennä ulos yhtään. Ja nytkin tuntuis vielä pelottavan se paikka jossa se asu. Semmonen taika-ämmä oli. Kun niitä pelättiin, siinä kun asu Mikko Tanskala niin sanovat että se uunilla on semmonen liike ja veskorvot kuatelloo ja kaikkea. Et ollu mittään, vaan se on tuntunu vaan heistä.”
Venejoen Mylly on toiminut aikoinaan lähikylien yhteisöjen kokoontumispaikkana. Viljan jauhatusta odotellessa tai tukinuiton parissa on tavattu kyläläisiä ja vaihdettu kuulumisia myllyn poluilla. Myllyn historiaan mahtuu paljon muistoja.
Nykyään tila toimii suvun nuorempien sukupolvien kotina, ja on elpymässä vuosien hiljaiselosta. Mylly on jälleen heräämässä henkiin yhteisöjen käyttöön kutsuen kuntalaisia yli rajojen kokemaan vuodenaikojen muutoksia historiallisessa miljöössä, astumaan poluille ja aistimaan Venejoen virran ohella tarinoita muinaisista ajoista.
Tilalla on viime vuosina järjestetty tapahtumia, konsertteja ja markkinoita. Mylly toimii myös kokous- ja juhlakäytössä omanlaatuisena tilana.
Venejoen Myllyn tienoolla liikkuu monia eläinlajeja. Karhut, ahmat, ketut ja lepakot viihtyvät pimeyden luomassa turvassa, eivätkä juuri välitä tulla ihmisten kanssa tekemisiin.
Muun muassa Pohjanlepakko viihtyy Myllyllä. Se on Suomen runsaslukuisimpia ja laajimmalle levinneitä lepakkolajeja. Se ei yleensä liiku metsiköissä oksien siimeksissä, vaan viihtyy avarammilla alueilla pihoissa tai teiden varsilla. Muiden lepakkolajien tavoin pohjanlepakolla on ekosysteemissämme tärkeä rooli pölyttäjänä ja tuhoeläinten saalistajana.
Suomen kesän vaaleat yöt houkuttelevat lepakot siirtymään avaroilta pellonpientareilta pimeämmille alueille, esimerkiksi metsiköihin, joissa vähäinen valo antaa suojaa sekä peto- että saaliseläimiltä.
Venejoen Myllyn ympäristössä on luonnollisen pimeää, koska alueella on hyvin vähän ihmisen keinovalon luomaa valosaastetta. Pimeyden ansiosta Myllyn pihassa voi kirkkaana talviyönä nähdä linnunradan, joka ei kirkkaammin valaistuilla alueilla erotu yötaivaalla.
Pitkät talviyöt tarjoavat mahdollisuuden nauttia pohjoisen tähtitaivaasta, mutta valosaaste uhkaa tätä kokemusta erityisesti kasvavien kaupunkien ja taajamien ympäristössä. Arviolta 67 % Suomen asukkaista ei pysty valosaasteen vuoksi näkemään linnunrataa asuinpaikaltaan, joten luonnollisesti pimeät ympäristöt alkavat olla harvassa myös Pohjois-Karjalassa.
Häiritsevän keinovalon vähentäminen ja valojen suuntaaminen oikein on tärkeää, sillä ihmisten lisäksi keinovalo voi häiritä eläinten luonnollista käyttäytymistä, kuten lintujen suunnistusta, lepakoiden metsästystä ja hyönteisten lisääntymistä. Luonnollisen pimeyden säilyttäminen edistää luonnon monimuotoisuutta.
Venejoen mylly on merkittävä osa pohjoiskarjalaista historiaa ja kylän kulttuuriperintöä. Se ei ollut pelkästään viljan jauhatukseen tarkoitettu paikka, vaan myös eri pitäjien asukkaiden kohtaamispaikka ja yhteisön keskus.
Venejoella on toiminut useita myllyjä, joiden toiminta alkoi jo keskiajalla ja saavutti huippunsa 1800-luvulla. Sähkömyllyt syrjäyttivät vesimyllyt 1900-luvun alkupuolella, ja toiminta loppui lähes kokonaan 1960-luvulla.
Nykyinen kaksikerroksinen myllyrakennus on ollut toiminnassa vuoteen 1946 asti ja toimi monipuolisesti muun muassa pärehöylänä, sahana ja jopa sähkönlähteenä. Vuonna 1935 asennettu sähkögeneraattori oli edelläkävijä kylien sähköistyksessä. Myllyllä oli tärkeä rooli myös sota- ja pula-aikoina.
Myllymatkat olivat työläitä, ja sinne saavuttiin niin veneillä kuin reellä viljasäkkien kanssa. Rakennus on yhä pystyssä, mutta monet alkuperäiset koneet ja esineet ovat kadonneet. Mylly ja sen ympäristö kantavat edelleen mukanaan lähes 140 vuoden historiaa, täynnä tarinoita ja muistoja.
Venejoen myllyrakennuksen alkuperäistä rakennusvuotta ei ole vielä saatu selville. Paikalla tiedetään olleen vesivoimalla toimiva “ylimuistoinen” mylly jo 1800-luvun alussa.
Myllyn turbiinitekniikka on ollut toisella puolen rakennusta, missä virta kulki hallitusti puisia kouruja pitkin. Turbiini on pyörittänyt suurta myllyn lattian poikki kulkevaa akselia, mistä voima on johdettu hihnoilla kahden suuren kiviparin, pärehöylän ja pienen sahan pyörittämiseen.
Myllyn vesivoimalla on tuotettu myös Venejoen kylän ensimmäiset sähköt. Myllyn tekniikka purettiin 1990-luvulla.
Vuonna 1935 myllyyn asennettu sähkögeneraattori oli edelläkävijä kylien sähköistyksessä. Se oli jännitteeltään 125 volttia, tehoa ~3kW ja se antoi valoa Myllylän tuvan lisäksi kolmeen naapuritaloon.
Vanhempi sukupolvi muistelee, miten oli pimeällä koulumatkalla turvallinen tunne, kun myllyllä loisti lamppu yötä päivää kuin Venejoen majakka. Sähkön kerrottiin olleen “parempaa ja valaisevampaa” kuin Joensuusta toimiva sähkö.
”Tuoll’ on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.”
Kalevala, runo 46
Tähdet ja tähtikuviot ovat aikojen alusta saakka inspiroineet ja ohjanneet ihmisiä niin taiteessa, tieteessä kuin tarinankerronnassakin. Otavan tähtikuviolla on ollut monia merkityksiä useissa pohjoisissa kulttuureissa. Suomessa Otavaan liittyy kertomus Suomen kansalliseläimen karhun synnystä.
Muinaissuomalaisille karhu oli pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin, joka toisaalta uhkasi laiduntavaa karjaa, mutta toisaalta oli myös ravinnon lähde saaliseläimenä. Karhun erityislaatuisuutta muinaisten suomalaisten silmissä lisäsi sen ihmisen kaltaisuus: karhu söi samanlaista ravintoa kuin ihmiset, osasi kulkea kahdella jalalla ja sen tassunjälkikin muistuttaa ihmisen jalanjälkeä.
Karhun uskottiin syntyneen taivaalla, ”otavaisen olkapäillä”, josta se poikasena laskettiin hellävaroen maan päälle tallustelemaan “kultaisessa kätkyessä, vitjoissa hopeisissa”. Uskomus karhun alkuperästä näkyi siinäkin, että karhunpeijaisten päätteeksi karhun kallo asetettiin korkealle mäntyyn ja näin se palautettiin takaisin synnyinkotiinsa tähtien luo.
Vanhoihin rakennuksiin ja muun muassa myllyihin liittyy usein jännittäviä tarinoita, joissa sekoittuvat historia ja kansanperinne. Venejoen myllyn historiaan mahtuu monia muistoja sota-ajoilta, onnettomuuksista, kyläläisten elämästä sekä korppien huuteluista – jopa maastosta löytyneistä pääkalloista. Yöllinen myllynkivien jyske, yötä päivää palaneet kylän ensimmäiset sähkövalot, veden kohina ja hämärässä liikkuvat varjot ovat ruokkineet mielikuvitusta sukupolvien ajan, synnyttäen tarinoita, jotka tuntuvat yhä elävän.
Voit kuunnella yhden oudon tarinan Lyyti Piiroisen kertomana yllä olevista painikkeista.
”Kyllä ne huastoi niitä, pelkurin saavattin minusta. Ne huasto ihan yönseuvut, jos oli setähin. Se kun kävi aina, yksityinen mies, niin huasto niitä pelkopaikkojaan. Pelotti sitten. Vaikkei mittään oo ollu, en oo mittään kummitusta nähny. Valehtelevat jos on nähny. En oo nähnyt. Niin, huastoivat kaikki noista ruumiista ja kaikista, että ne liikkuu, ja eihän ne liiku mitä! Kuollu ei liiku. Ja sano vielä ihan jotta on hän kuullu ja nähny. Ei oo nähty kukkaan mittään. Minä en usko sitä nyt. Penskana uskoinhan minä, se pelotti ja se Olli Kettusen Mari kun kuoli kuusen alle, niin voi hyvä ihme miten minnuu pelotti! En tohtinut hämärissä mennä ulos yhtään. Ja nytkin tuntuis vielä pelottavan se paikka jossa se asu. Semmonen taika-ämmä oli. Kun niitä pelättiin, siinä kun asu Mikko Tanskala niin sanovat että se uunilla on semmonen liike ja veskorvot kuatelloo ja kaikkea. Et ollu mittään, vaan se on tuntunu vaan heistä.”
”Tuoll’ on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.”
Kalevala, runo 46
Tähdet ja tähtikuviot ovat aikojen alusta saakka inspiroineet ja ohjanneet ihmisiä niin taiteessa, tieteessä kuin tarinankerronnassakin. Otavan tähtikuviolla on ollut monia merkityksiä useissa pohjoisissa kulttuureissa. Suomessa Otavaan liittyy kertomus Suomen kansalliseläimen karhun synnystä.
Muinaissuomalaisille karhu oli pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin, joka toisaalta uhkasi laiduntavaa karjaa, mutta toisaalta oli myös ravinnon lähde saaliseläimenä. Karhun erityislaatuisuutta muinaisten suomalaisten silmissä lisäsi sen ihmisen kaltaisuus: karhu söi samanlaista ravintoa kuin ihmiset, osasi kulkea kahdella jalalla ja sen tassunjälkikin muistuttaa ihmisen jalanjälkeä.
Karhun uskottiin syntyneen taivaalla, ”otavaisen olkapäillä”, josta se poikasena laskettiin hellävaroen maan päälle tallustelemaan “kultaisessa kätkyessä, vitjoissa hopeisissa”. Uskomus karhun alkuperästä näkyi siinäkin, että karhunpeijaisten päätteeksi karhun kallo asetettiin korkealle mäntyyn ja näin se palautettiin takaisin synnyinkotiinsa tähtien luo.
Myllylän tilalla, kuten ympärillä kaikilla muillakin tiloilla, viljeltiin edellisen vuosisadan alkupuolella. Viljaa tarvittiin sekä ihmisten että eläinten ravinnoksi. Myllyllä jauhettiin viljaa pääosin talvikuukausina, jolloin joessa oli vesi korkeammalla. Kauimmaiset lähtivät myllymatkalle reellä jopa Höytiäisen toiselta puolen Kinahmosta asti. Mylly toimi myös Suomen valtion tullimyllynä, jolloin osa viljasta otettiin erilleen valtion viljamakasiineihin ja pula-aikoihin varautumiseen.
Maanviljelys ja laidunnus ylläpitivät maalaismaiseman lisäksi perinnebiotooppeja, joita nykyään on enää vähän. Perinteinen laidunnus ei ainoastaan avannut maisemaa, vaan sillä oli myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Nämä uhanalaiset elinympäristöt, kuten niityt ja hakamaat, tarjoavat elinpaikan monille harvinaisille kasvi- ja hyönteislajeille. Ilman hoitoa ne kasvavat umpeen ja katoavat. Laidunnuksen ja ennallistamisen avulla voidaan säilyttää arvokasta, katoavaa maalaismaisemaa, joka on osa kulttuurihistoriaamme ja luonnon monimuotoisuutta.
Venejoen mylly on merkittävä osa pohjoiskarjalaista historiaa ja kylän kulttuuriperintöä. Se ei ollut pelkästään viljan jauhatukseen tarkoitettu paikka, vaan myös eri pitäjien asukkaiden kohtaamispaikka ja yhteisön keskus.
Venejoella on toiminut useita myllyjä, joiden toiminta alkoi jo keskiajalla ja saavutti huippunsa 1800-luvulla. Sähkömyllyt syrjäyttivät vesimyllyt 1900-luvun alkupuolella, ja toiminta loppui lähes kokonaan 1960-luvulla.
Nykyinen kaksikerroksinen myllyrakennus on ollut toiminnassa vuoteen 1946 asti ja toimi monipuolisesti muun muassa pärehöylänä, sahana ja jopa sähkönlähteenä. Vuonna 1935 asennettu sähkögeneraattori oli edelläkävijä kylien sähköistyksessä. Myllyllä oli tärkeä rooli myös sota- ja pula-aikoina.
Myllymatkat olivat työläitä, ja sinne saavuttiin niin veneillä kuin reellä viljasäkkien kanssa. Rakennus on yhä pystyssä, mutta monet alkuperäiset koneet ja esineet ovat kadonneet. Mylly ja sen ympäristö kantavat edelleen mukanaan lähes 140 vuoden historiaa, täynnä tarinoita ja muistoja.
Myllyn entisellä isännällä Timolla oli tapana ruokkia alueella pesiviä valtavia korppeja. Kuulimme aina kesämökille Kuohuun saakka, kun Timo lähti koiransa kanssa lenkille. Korppiystävänsä raakkuivat ruokaa jota Timo viskeli metsäpolulle. Osasimme korppien merkistä laittaa kahvit tippumaan Timollekin.
Timon kohtaloksi koitui raskas sairaus, minkä saattohoidonkin aikana korpit yhä huutelivat Venejoen polulla. Timon kuolinpäivänä tuli yllättäen täydellisen hiljaista. Palasimme myllylle hakemaan Timon punaista myssyä arkkuun laitettavaksi, kun yllättäen huomasimme yhden suuren korpin tarkkailevan Myllylän pihassa touhuamme. Halusimme ajatella, että entiset myllärit kuoltuaan muuttuvat korpeiksi vartioiden ikuisesti entisiä maitaan ja myllyn elämää.
Tänäkin päivänä Venejoella liitelee suuria korppeja seuraten ihmisten touhuja, jatkaen hiljaista vartiointiaan.
Myllyllä jauhettiin viljaa pääosin talvikuukausina, jolloin vesi joessa oli korkeammalla ja tilan muut työt hiljenivät. Kauimmaiset lähtivät myllymatkalle reellä jopa Höytiäisen toiselta puolen Kinahmosta asti. Mylly toimi myös Suomen valtion tullimyllynä, jolloin osa viljasta otettiin erilleen valtion viljamakasiineihin ja pula-aikoihin varautumiseen.
Jauhatusta varten viljasäkit oli purettava reestä ja hinattava myllyn ylisille. Jauhatusmääristä pidettiin tarkkaa kirjaa ja siihen oli oltava myös lääniltä jauhatuslupa. Eri viljalajikkeet kaadettiin puisiin siiloihin, joista ne valuivat hiljalleen myllynkivien väliin jauhautumaan. Säkit pakattiin ja punnittiin alakerrassa tarkistetuilla vaaoilla.
Pienissäkin punnuksissa on yhä näkyvillä sulatettua lyijyä, jolla on tarkennettu painon todenmukaisuutta. Samasta tarkasta mittaustyöstä kertoo viljavakkojen tilavuuksien tarkistusmerkinnät.
Venejoen Myllyn ympäristössä on luonnollisen pimeää, koska alueella on hyvin vähän ihmisen keinovalon luomaa valosaastetta. Pimeyden ansiosta Myllyn pihassa voi kirkkaana talviyönä nähdä linnunradan, joka ei kirkkaammin valaistuilla alueilla erotu yötaivaalla.
Pitkät talviyöt tarjoavat mahdollisuuden nauttia pohjoisen tähtitaivaasta, mutta valosaaste uhkaa tätä kokemusta erityisesti kasvavien kaupunkien ja taajamien ympäristössä. Arviolta 67 % Suomen asukkaista ei pysty valosaasteen vuoksi näkemään linnunrataa asuinpaikaltaan, joten luonnollisesti pimeät ympäristöt alkavat olla harvassa myös Pohjois-Karjalassa.
Häiritsevän keinovalon vähentäminen ja valojen suuntaaminen oikein on tärkeää, sillä ihmisten lisäksi keinovalo voi häiritä eläinten luonnollista käyttäytymistä, kuten lintujen suunnistusta, lepakoiden metsästystä ja hyönteisten lisääntymistä. Luonnollisen pimeyden säilyttäminen edistää luonnon monimuotoisuutta.
Kirkas vesistö, kuten Venejoki, on ekosysteemi, jonka ominaispiirteet heijastavat veden puhtautta ja luonnollista tasapainoa. Venejoki on pitkä joki, joka laskee Höytiäiseen ja toimii ekosysteeminä monimuotoiselle elämälle, kuten erittäin uhanalaiselle purotaimenen luonnonkannalle.
Purotaimen tarvitsee kirkasta ja happipitoista vettä, mutta sen elinympäristöjä ovat heikentäneet perkaus, ojitukset, vesirakentaminen sekä metsätalouden ja maatalouden aiheuttama liettyminen.
Venejoella on kuitenkin toteutettu useita kunnostustoimia, kuten nousuesteiden purkamista, ohitusuomien rakentamista ja väylän loiventamista, parantaen purotaimenen elinolosuhteita asiantuntijoiden tuella. Viimeisimpänä on toteutettu myllyn padon purkaminen ja uoman muokkaus taimenelle soveltuvammaksi.
Pimeys Myllylän ympäristössä on olennainen osa paikan vetovoimaa ja elämyksellisyyttä. Myllyn miljöössä pimeys ei ole pelkästään valon puutetta, vaan se korostaa rauhoittumisen ja hiljaisuuden merkitystä. Yötaivaan alla linnunradan kirkkaus luo mieleenpainuvan ja lähes mystisen tunnelman, joka on kaukana arjen kiireistä ja valosaasteesta.
Kokemus Myllylän pimeydestä voi olla erityinen siksi, että se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden irtautua modernin elämän hälinästä ja keskittyä hetkeen. Pimeyden keskellä luonnon äänet, kuten veden solina tai metsän humina, korostuvat ja luovat kokonaisvaltaisen rauhoittumisen tilan.
Pimeys voi olla myös osa kokemusta illanvietossa Myllyllä, esimerkiksi tähtitaivaan katseluretken, iltarituaalien tai rauhoittumisen muodossa.
Nykyisten Myllylän Holopaisten esi-isä Juho Holopainen osti vuonna 1892 myllyt molemmille pojilleen. Venejoen mylly päätyi pojalleen Yrjö Holopaiselle (1893–1938), joka saapui isännäksi myllylle samalta kylältä löytyneen puolisonsa Annin kanssa (1897–1980).
Perheeseen syntyi lähivuosina 5 lasta. Anni jäi leskeksi jo vuonna 1938 puolisonsa Yrjön menehdyttyä syöpään. Noihin vuosiin tiivistyi nälkää, sotaa, evakkomatkoja sekä myllyn elinkeinoelämän muutoksia teollistuvassa Suomessa.
Anni pyöritti tilaa, myllyä, pyhäkoulua ja vaikutti monessa. Hän menehtyi iäkkäänä vuonna 1980 jääden monien sukupolvien muistoihin topakkana ja samalla hellänä hahmona.
Venejoen Mylly on toiminut aikoinaan lähikylien yhteisöjen kokoontumispaikkana. Viljan jauhatusta odotellessa tai tukinuiton parissa on tavattu kyläläisiä ja vaihdettu kuulumisia myllyn poluilla. Myllyn historiaan mahtuu paljon muistoja.
Nykyään tila toimii suvun nuorempien sukupolvien kotina, ja on elpymässä vuosien hiljaiselosta. Mylly on jälleen heräämässä henkiin yhteisöjen käyttöön kutsuen kuntalaisia yli rajojen kokemaan vuodenaikojen muutoksia historiallisessa miljöössä, astumaan poluille ja aistimaan Venejoen virran ohella tarinoita muinaisista ajoista.
Tilalla on viime vuosina järjestetty tapahtumia, konsertteja ja markkinoita. Mylly toimii myös kokous- ja juhlakäytössä omanlaatuisena tilana.
Venejoen Myllyn tienoolla liikkuu monia eläinlajeja. Karhut, ahmat, ketut ja lepakot viihtyvät pimeyden luomassa turvassa, eivätkä juuri välitä tulla ihmisten kanssa tekemisiin.
Muun muassa Pohjanlepakko viihtyy Myllyllä. Se on Suomen runsaslukuisimpia ja laajimmalle levinneitä lepakkolajeja. Se ei yleensä liiku metsiköissä oksien siimeksissä, vaan viihtyy avarammilla alueilla pihoissa tai teiden varsilla. Muiden lepakkolajien tavoin pohjanlepakolla on ekosysteemissämme tärkeä rooli pölyttäjänä ja tuhoeläinten saalistajana.
Suomen kesän vaaleat yöt houkuttelevat lepakot siirtymään avaroilta pellonpientareilta pimeämmille alueille, esimerkiksi metsiköihin, joissa vähäinen valo antaa suojaa sekä peto- että saaliseläimiltä.
Myllyn jäämistöstä löytyi runsaasti Annin elämään liittyviä esineitä ja muistoja: kirjoituksia, käsilaukkuja sekä käsityöläisyyteen viittaavia aarteita. Yksi löydöistä oli muistikirja täynnä käsin kirjoitettuja runoja.
Anni oli aikansa sivistynyt nainen, kirjoitustaitoinen ja koulutettu, jonka runot ulottuvat hänen teinivuosistaan aina myöhempään elämään.
Näissä runoissa heijastuvat uskon, sodan ja rakkauden tuskalliset muistot, mutta ne paljastavat myös voimakkaana pidetyn hahmon herkän ja inhimillisen puolen.
Tullimyllyt olivat keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka merkittävä osa Suomen maatalous- ja verotusrakennetta.
Näissä myllyissä viljan jauhatus ei ollut täysin ilmaista: myllärille maksettiin jauhatuspalkkio, jota kutsuttiin "tulliksi". Tämä maksu oli yleensä osa jauhettavasta viljasta, esimerkiksi kymmenesosa jyvistä.
Tullimyllyjä oli yleisesti eri puolilla Suomea. Ne olivat paitsi viljan jauhatuspaikkoja myös yhteisöllisiä solmukohtia, joissa vaihdettiin tietoa ja tavattiin muita alueen asukkaita.
Venejoen myllyn tullivuosista ja toiminnan valvonnasta kertovat yhä viljavakkojen leimat.
Venejoen myllyrakennuksen alkuperäistä rakennusvuotta ei ole vielä saatu selville. Paikalla tiedetään olleen vesivoimalla toimiva “ylimuistoinen” mylly jo 1800-luvun alussa.
Myllyn turbiinitekniikka on ollut toisella puolen rakennusta, missä virta kulki hallitusti puisia kouruja pitkin. Turbiini on pyörittänyt suurta myllyn lattian poikki kulkevaa akselia, mistä voima on johdettu hihnoilla kahden suuren kiviparin, pärehöylän ja pienen sahan pyörittämiseen.
Myllyn vesivoimalla on tuotettu myös Venejoen kylän ensimmäiset sähköt. Myllyn tekniikka purettiin 1990-luvulla.
Vuonna 1935 myllyyn asennettu sähkögeneraattori oli edelläkävijä kylien sähköistyksessä. Se oli jännitteeltään 125 volttia, tehoa ~3kW ja se antoi valoa Myllylän tuvan lisäksi kolmeen naapuritaloon.
Vanhempi sukupolvi muistelee, miten oli pimeällä koulumatkalla turvallinen tunne, kun myllyllä loisti lamppu yötä päivää kuin Venejoen majakka. Sähkön kerrottiin olleen “parempaa ja valaisevampaa” kuin Joensuusta toimiva sähkö.